Löysin sattumalta blogin nimeltä Jännän äärellä jossa on monenlaista juttua treenaamisesta, superfoodeista, rasvanpolttamisesta, luomuilusta, smoothieista jne. Yksi juttu tehokkaasta kuntoon pääsemisestä herätti mielenkiintoni ja päätin että joku kerta kun on aikaa voisi käydä kirjastosta vilkaisemassa löytyisikö sieltä The 4-Hour Body -kirjaa johon blogikirjoitus osittain perustui. Kummallista kyllä, lähikirjastoni kaikki 8 kappaletta olivat lainattu ja varausjonossa oli 14 kärsivällistä jonottajaa! Tämä lisäsi kiinnostustani yhä enemmän ja ajattelin että no johan on kumma, täytyy olla hyvä kirja. Muutama päivä sitten Akateemisen kirjakaupan hyllyjen välissä keksin että täältähän se kirja voisi löytyä ja kuinka ollakaan, kirja oli juuri ilmestynyt suomeksi! No mä hullu olin niin köyhää upporikasta ollakseni että ostin kirjan samantien. Siis lukematta edes sisällysluetteloa tai mitään. Olemme jo tässä blogissani moneen otteeseen todenneet hulluuteni/älyttömyyteni joten lisättäköön tämäkin nyt vielä siihen. :D
Täytyy sanoa että kirjassa on erinomaisia ajatuksia. Kirjailia Tim Ferrish... no hän on luultavasti jonkin sortin narsisti tai egoisti, sen verran "minä-ja-kroppani"-keskeiseltä hän kuulostaa, mutta ehkä se tarkoittaa että hän on hoitanut sen self-experiment puolen meidän toisten puolesta aika viimeiseen saakka, en tiedä. Mutta pakko myöntää että jos hänen neuvojaan noudattaa pilkulleen, on pakko tulla tuloksia. Noudattaminen pilkulleen onkin sitten oma juttunsa, varsinki sokeriaddiktille, mutta toisaalta kirja kyllä antaa hyvin konkreettisia neuvoja miten ottaa yksi muutos kerrallaan.
The-4-Hour Body muun muassa ehdottaa vaihtamaan aamupala proteiinipitoiseksi ja kertoo esimerkin naisesta jonka rasvaprosentti tippui selvästi pelkällä aamiaisen muutoksella. (Luultavasti nainen ei ollut sokeriaddikti mutta anyway...) Toinen kirjan vinkki on syödä paljon ristikukkaisia kasviksia eli esimerkiksi kukkakaalia, naurista, parsakaalia tai lanttua. Kukkakaali ja nauris on näistä sellaisia että en ole vuosiin niitä juuri syönyt, mutta niiden nakertamisesta raakana tulee mieleen mukavia lapsuusmuistoja kun äiti otti niitä retkelle mukaan!
Uskon että tapojen muuttamisessa huonoin vaihtoehto on yrittää hakata huonoja tapoja elämästään pois pelkällä itsekurilla. Enemminkin luulisi että lisäämällä hyviä tapoja pikkuhiljaa yksi kerrallaan, alkaa jossain vaiheessa huonot tavat tippumaan pois, siis jos noudattaa hyviä tapoja sitoutuneesti.
No täytyyhän tätä nyt siis kokoeilla! Olen nyt muutaman päivän ajan päivinä pyrkinyt syömään aamupalaksi kolme kananmunan valkuaista (ja ehkä puolikkaan keltuaisen). Täytyy vain pitää huolta siitä että jääkaapissa on aina keitettyjä kananmunia, ja voila, ei kiireisenäkään aamuna voi vedota kiireeseen tekosyynä sille että menee hakemaa aamupalaksi kahvia ja pullaa kahvilasta! Easy!
Yksi muutos kerrallaan.
Lisäksi olen pyrkinyt siihen, että vähintään yksi ateria päivässäni koostuu The-4-Hour-Body -kirjan ehdottamalla tavalla matalahiilihydraattisista aiheksista ja sisältää ristikukkaisia kasviksia. Eli eilen söin naurista, kukkakaalia, pinaatinlehtiä, kananfileetä, raejuustoa (ilmeisesti lähes ainoa maitotuote jonka Ferrish sallii), mustia papuja ja quaqamolea. Muista ehdottomasti huuhtoa pavut aina siivilässä, maun vuoksi, trust me. Pavut ei ole mun ykkössuosikki muutenkaan mutta ovat tosi hyvää proteiinipiroista ja hyvää energiapitoista ruokaa (ei mene pelkäksi vihreiden puputtamiseksi ja jaksaa paremmin), joten mun on pakko laittaa niihin jotain maustetta. Tulisuus on aina loistava vaihtoehto, joten eilen laitoin guacamolea, mutta perus tulinen salsa kävisi hyvin myös. Ruokavaliossa ei saa syödä mitään valkoisia jauhoja, sokeria, pastaa tai muita nopeita hiilareita, ei edes hedelmiä. Täytyy sanoa että hedelmien karttaminen saattaa olla aika hyvä ratkaisu varsinkin tälläiselle sokeriaddiktille. Söin nimittäin eilen banaanin ja hups heti sokerit lähti ylös-alas ja sen jälkeen myöhemmin illalla söinkin herkkuja ihan kiitettävästi. Ja tänäänkin söin sitten vielä Polly-suklaaraepussin. Jeah.
Eli sokeri-addiktin huomioita osa 5 (tai mones lie): Mitäs jos välttäisi myös hedelmiä, ottais vitamiinit kasviksista. (Ja ehkä lisäksi osittain myös purkista?)
The-4-Hour-Body ehdottaa pitämään tosi tiukkaa linjaa hela veckan, alla tiden paitsi yhtenä päivänä viikossa voi vetää niin järjettömät määrät moskaa ja paskaa ja hedelmiä ja sokeria että oksettaa. Sokeriaddiktina vähän mietityttää tämä, koska yksi banaanin syönti vei mut herkuttelun tielle samantien. (Plus ehkä stressi jne mitä en ole ehtinyt kunnolla mietiskellä...) Mutta täytyy tunnustaa että en ole varsinaisesti oikestaan vielä koskaan kokeillut tälläistä viikko täysillä ja karkkipäivänä hurjana -systeemiä. Tähän asti olen mennyt fiilispohjalta joka asiassa, mikä on ajanut mut herkkupäivä joka päivä -meinikiin. Voiko sokeriaddikti antaa mennä kerran viikossa? Ja palata ruotuun heti seuraavasta päivästä lähtien? Luulen vähän että sokeriaddikti on sokeriaddikti lauantaisinkin. Sunnuntain pyhä tylsyyskö sen pois säikäyttäisi? :D
Tim Ferrsish sanoo että yksi herkkupäivä viikossa jopa edistää rasvanpolttoa, kun sekä pää että kroppa saavat viestin että hei energiaa on tarjolla, ei tarvii aineenvaihdunnan lähtee säästöliekille, all is good. Tekisi mieli kokeilla.... Vai onko tää nyt sitä sokerihuuruisen pään toiveajattelua että kyllä sitä silloin tällöin voi...?
Äääk, en tiedä...! Voi gaga.... tää just tätä kun niin kaikkitietäväisenä kirjoittelee et juu kuulkaas minäpä kerron mistä kana pissii ja oikeesti on ihan hukassa itse että miten kaikkiin hyviin ja vielä parempiin laihdutus- ja ruokavalioneuvoihin kannattaisi sokeriaddikstin suhtautua.
Shit.
Rakastan muuten ihan hulluna Adam Lambertin biisiä Whataya want from me:
